Skitsofrenia ilmenee mulla ääniharhoina, kipuharhoina, mutta yleisimmin puheena, eräänlaisena kanavointina, jossa juttelen jonkun otuksen kanssa.
En ole sulkenut pois sitäkään etteikö kyseessä olisi omat aivoni, mutta sitä on välillä vaikea uskoa. Juttelu on päivittäistä, ja vaikka syönkin joka päivä psyykelääkkeitä,
en ole huomannut skitsofreniassani muutoksia. Ainakin näistä juttutuokioista ja historiastani voisin kirjoittaa myöhemin lisää blogissani.
maanantai, 27. maaliskuu 2017
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.